SaTon futiskausi jatkui torstaina Turussa, kun Toverit kohtasivat Samppalinnanmäen KHT:lla ÅIFK II:n.

Ottelu oli alusta alkaen lämminhenkinen, ellei jopa kuuma, paitsi kelin myös tunteiden osalta. Oman pikantin lisämausteensa tapahtumaan toi suhteellisen runsaslukuinen koti- ja vieraskatsomo. Asiaankuuluvasta suunsoitosta huolimatta tuomari oli tehtäviensä tasalla ja hoisi hommansa arvovaltaisesti ja ns. puhtain paperein. Myöskään DBTL-tunnelmissa olleiden katsojien sivistynyt oluen juonti ei häirinnyt ketään, sen enempää kentällä kuin sen laidalla. Tässä ottelussa paikalla oli kaikkien onneksi vain arvostelukykyisiä ja suhteellisuudentajuisia aikuisia, jotka pystyivät laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja nauttimaan alasarja-jalkapallokulttuurista. 

Åbo piti alusta alkaen enemmän palloa, muttei saanut juuri ihmeempiä aikaiseksi. Ideaoita oli käytännössä kaksi. Joko pelattiin pitkä ristipallo tai kenkäistiin pitkä suoraan pystyyn. Pitkien avausten lähettäjänä oli lähes poikkeuksetta joukkueen kapteeni, jonka annettiinkin potkia suht' rauhassa puolenkentän tuntumasta. SaTo ei saanut syöttöpeliään toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ja Åbo yritti selvästi prässätä melko ylhäältä kiinni. Toverit kuitenkin loivat ottelussa enemmän ja vaarallisempia maalipaikkoja, lähinnä nopeista hyökkäyksistä.

SaTon avausmaali tuli jo melko varhain. Pykärin veljesten oikeista laidasta nostama hyökkäys tyrehtyi hyvin liukuneen puolustajan ansiosta kulmapotkuksi, jonka Kusti sihtasi tarkasti Sashan kaljuun. Maalin jälkeen SaTon peli oli hetken sekaisin mutta maaleja ei nähty. Kotijoukkue kuitenkin tasoitti enne puoliaikaa, kun kulman jälkitilanteesta takatolpalta keltapaita puski lähes 0-kulmasta pallon yli Hairiston muskeleiden.

Tauolla painotettiin muun muassa sitä, että Tiainen ja Anttonen voisivat aavistuksen löysätä painekattilan ruuvia, sillä ainakin toisella oli jo kortti alla ja tuomari oli toistuvasti puhutellut molempien joukkueiden pelaajia ja kapteeneja aiheesta. Toisaalta trash talk - myös toimi ilmeisen hyvin, sillä sen verran pasmat sekaisin ainakin Åbon oikealla laiturilla oli. Pelin tunnelma huomioiden ehkä jopa odotettavissa ollut punainen kortti nostettiin niin ikään kotijoukkueen pelaajalle, kun muuten hyvin pelannut toppari menetti täydellisesti malttinsa jouduttuaan SaTon kärkipelaajan brutalisoimaksi kamppailutilanteessa. Kun jalkapallokentällä tarttuu raiveleihin ja vetää liikkuvat taakse pääsee yleensä etuajassa suihkuun, niin tälläkin kertaa.

SaTo nosti ylivoimalla hieman prässiään ja tulostakin tuli melko pian. Lihaa säästämättä läpi pelin itseään piiskannut nuorempi Pykäri keskitti boksin sisältä takatolpalle, josta vahvana pääpelaajana tunnettu J. Tiainen nuppasi pallon maalinedustan pisimmälle miehelle eli Kallelle. Palokankareen pusku kaarsi vastuttamattomasti yli lyhyen maalivahdin ja sihahti vasempaan alakulmaan. 1-2 riitti SaTolle voittolukemiksi, vaikka pelin aikana omat paikkansa oli ainakin Kustilla, Martilla ja Syviksellä. Myös Tipi ja Kalle pääsivät laukomaan vähintäänkin puolivaarallisesti.

Tärkeät kolme pistettä ja hyvä peli koko joukkueelta. Bahar-raati oli varmasti jälleen tiukan paikan edessä pötköjä jaatessaan, sillä joka pelipaikalla nähtiin melko sisukasta ja onnistunuttakin peliä.

Maalit: Sasha (Kusti), Kalle (Tipi)

Baharit: Sasha*** Pena** Kalle*