Vaikka Rabakunto veikin 3 pistettä sunnuntaisessa mittelössä, oli peli sellainen, että siitä voi hyvin mielin kirjoittaa raportin.

Vielä 15min ennen ottelun alkua SaTolaisia oli paikalla tasan 5  ja pallojakin köyhän työväenjoukkueen tyyliin sopivasti vaatimattomat 1 kpl. Edellisen illan sirkuksessa mielensä ja kehonsa runnelleita sotaratsuja raahautui kuitenkin lopulta paikalle niinkin paljon, että vaihtopenkillekin riitti 5 istujaa. Tosin Niittymäen ratsastuskuntoa pidettiin nopean silmämääräisen arvion jälkeen hyvin arveluttavana, ja valmennusjohdossa harkittiin jopa miehen satuloimatta jättämistä.

Särjakärki RaBakunto oli matkassa isolla pelaajanipulla. Vastustajan alkulämmössä ottama henkinen yliote kääntyi kuitenkin heti pelin alkuminuuteilla hereillä olleen SaTon niukaksi johdoksi. Itse asiassa SaTo voitti kaikki 3 ensimmäistä neljännestä. Lähinnä kovan puolustuksensa ansiosta. Toisaalta myös hyökkäyspäässä näytti paikoin epäilyttävänkin hyvältä. Palloa syöteltiin ja pelattiin helppoihin heittopaikkoihin. Pykäri ja Visti väläyttelivät ajoittain myös kuumaakin kuumempaa korinaluspeliä, jossa peliväline liikkui kauniisti kuin Forssan einekset männävuosina citymarketin kylmäaltailla. RaBakunnon pitkät ja isot mutta hitaat ja päärynävartaloiset sentterit saivat kerta toisensa jälkeen pitkän nenän.

Etenkin Nuutin brutaali blokki ja muutama tärkeä, oikea-aikainen kolmonen pitivät SaTon hyvässä hapessa. Muutenkin heitot putoilivat hyvin, tai vähintään tyydyttävästi. Pelin piti olla hanskassa, kunhan jaksettaisiin samalla menolla loppuun. Pelaaminen oli sikälikin melko sofistikoitunutta, että jokainen tiesi ainakin suurin piirtein oman roolinsa ja pyrki operoimaan omilla vahvuusalueillaan. Esimerkiksi Stobe paini RaBakunnon mörön kanssa korinalla ja pelasi vahvaa sulkupeliä, Esa käytti aina yhtä yllättävää vasurin ajoaan ja salakavalaa hyppyheittoaan, Pykäri oli nenineen levypalloissa ja Visti pussitti korin alta likaisen työn tehneiden pelikavereiden pohjustamista paikoista jne.

Mutta. RaBakunto sai viimeisellä 10 minuuttisella tarvittavan lisävaihteen silmään ja teki SaTon voittohaaveet tyhjiksi uskomattoman tarkalla heittopelillään. Yhtenä pahimpana Raumalaisten ratkaisijana hääri ”Andy”, samettiranteinen  no:32. SaTolta irtosi niin sanotusti tulppa omasta päästä, eikä puolustusta saatu enää tilkittyä. Toisaalta myös hyökkäyspäässä uinahdettiin hetkeksi. Loppuiko kunto, vai pelattiinko väärällä viisikolla, mene ja tiedä. Ehkä vastustaja halusi sittenkin voittaa enemmän. Hyvällä pelillä ja niin sanotusti saappaat jalassa, vaikkakin housut nilkoissa, hävittiin. Kaiken kaikkiaan SaTolta positiivisia merkkejä monessakin mielessä, vaikka tappion karvas kalkki kirveleekin ja peli olisi todellakin ollut voitettavissa.
 

Salen tilastot: